ke 5.4.
Levoton yö, ehkä Tanjalla, ei Päivillä. Aamiaisen jälkeen matolaa odottamaan päätien varteen ja kohti Mangochia. Aamulla oli viileää, yöllä jopa kylmää, mutta päivän mittaan saimme taas lämpimiä aaltoja osaksemme. Kaupunkipäivät ovat omalla tavallaan mukavia, mutta raskaita. Ja vaikka matkaan lähtiessämme ajattelemme suoriutuvamme nopeasti, tai sanotaan hyvissä ajoin kotiin, kertaakaan emme ole ihan aikatauluissa pysyneet.
Jalkapallokengät Mangochissa maksoivat noin 6 500 Mk (Nike, Adidas… eli noin 30 euroa). Muutenkin siellä oli todella mukavan näköisiä kankaita, vaatteita ja kenkiä. Sorruimme pariin hamekankaaseen… Kävimme kiinalaisessa kaupassa, koska edellisellä kerralla ostamamme jalkapallo (Nike) meni rikki heti kättelyssä, ja kerroimme ettemme olleet tyytyväisiä hinta-laatusuhteeseen. Pallo maksoi kuitenkin 3 500 Mk ja on, tai oli, laadukas. Yhteistä kieltä ei meinannut millään löytyä, koska omistaja ymmärsi, ettemme olleet tyytyväisiä aikaisempiin ostoihimme. Lopputulos keskustelulle: ei alennusta eikä vaihto-oikeutta. Mutta ei myöskään tyytyväisiä asiakkaita eikä uusia ostoksia tämän päiväisen pallon lisäksi.
Hyvästi selvä elämä, ostimme brandya (45 %) kolmenvartin pullon hintaan 835 Mk (noin 4 euroa). Ja, malawilaista laatua, eli tuemme kaikessa toiminnassamme paikallista ja alueellista hyvinvointia :). Eli tänään on meidän ”vapaa päivä”, tosin uskomme, että tuota herkkua riittää meille pitkäksi aikaa.
Matolassa paluumatkalla oli jälleen hyvin tiivis tunnelma ja mukavia matkakumppaneita. Jos onnistut sovittamaan jalkasi lähtiessä johonkin kohtaan, niin matkan aikana sitä ei juuri enää siirrellä. Matkustaessa huomaa suuren eron suomalaiseen matkustuskulttuuriin. Kaikki keskustelevat kaikkien kanssa, tunsivatpa toisiaan tai eivät. Kielenä useimmiten on joko chichewa tai chiyao, mutta osaamme tulkita kuitenkin puhetavasta ja äänenpainoista, mistä milloinkin on kyse. Keskustelimme, siis englanniksi, jo tutuiksi tulleista eroavaisuuksista maidemme välillä, kuten moniavioisuus, koulutus… Ne kirvoittavat monia mielenkiintoisia avauksia. Olemme antaneet paikallisten itsensä ohjata keskusteluja, ja lopputulema on lähestulkoon aina sama puheenaiheiden suhteen, ainakin toistaiseksi.
Täytynee tässä vaiheessa paljastaa, että meillä on hostellilla vesivessa eli täytämme pöntön vesisäilön kannetulla vedellä, ja vessa vetää milloin paremmin, milloin huonommin. Tanja pääsi tänään Mangochissa kokemaan aidon täkäläisen (kaupunkilaistyylisen) helpotushuoneen eli valetut jalanjäljet ohjaavat miten homma toimii päärynänmuotoiseen reikään lattiassa. Suihkuna meillä on kaivosta saaviin kannettu vesi, jota sitten mehukannulla itsemme päälle kaadamme sopivaksi katsomamme määrän kerrallaan.
to 5.4.
Aamiainen ja vähän opiskelutehtävien pyörittelyä, jonka jälkeen saimmekin nauttia reippaan annoksen draamaa. Eli olimme Chapolan kylässä, jonne Pemphero Youth -ryhmä ja Yoneco olivat valmistelleet draamaesityksiä HIV-/AIDS vastaisen ja ennaltaehkäisevän työn sekä tiedon lisäämiseksi. Aihealueita olivat muun muassa monimuotoiset suhteet, hyväksikäyttö… Draama on erittäin hyvä menetelmä/väline tietoisuuden lisäämiseksi, ja melkein jopa ainut toimiva, kun lukutaidottomia alueen asuvista naisista on 75 % ja miehistä 55 %.
Lähtiessämme takaisin kotiin, lapset saattelivat meidät matkaan juoksemalla mukanamme ja laulaen rytmikästä azungu-laulua. Eivät jaksaneet ihan kotiovelle asti :)
Ja meitä informoitiin jo keskiviikkona, että sähköjä ei sitten ole pääsiäisen aikaan. Eli Pääsiäinen tulee olemaan hyvin pitkä!
Pitkä perjantai 6.4., todella pitkä...
Aamiaisen jälkeen reippaasti pyöräilemään. Mielenkiintoinen yö. Melko huonosti nukuttu, monenlaisten vaiheiden takia. Oli illalla (eilisiltana) meilläkin omaa draamaa – ei tosin keskenämme. Ja, sitten päivän pommi, eli presidentti his excellence Bingu wa Mutharika on todennäköisesti kuollut. Vahvistamattomien lähteiden mukaan. Tulossa varmaankin mielenkiintoisia sekä haasteellisia vaiheita tänne Malawiin.
la 7. - ma 9.4. sähkötön elämä jatkuu – eli tarkoittaa sitä, että akut niin tietokoneesta kuin puhelimista ja Päivin ”kellosta” ovat tyhjät ja yhteydet ulkomaailmaan poikki.
Lauantaina aamiaisen jälkeen pyöräilimme tapaamiseen Pempheron toimistolle. Tapaaminen oli hyvä syventävän harjoittelun väliarviointi- ja tulevan suunnittelupalaveri. Keskustelimme samalla toki myös politiikasta ja maan tilanteesta. Illalla kävimme Charlesin kanssa rannalla, lake Malawin rantahietikolla Chapolan kylän puoleisella rantaviivalla. Upeat maisemat. Emme päässeet uimaan suuren yleisön takia, eli tällä kertaa valitsimme vain maisemien ihastelun uimisen sijaan. Melko viileä yö, suorastaan kylmä näihin olosuhteisiin. Ei täällä tosin lähellekään nollarajaa vielä mennä.
Sunnuntai vierähtikin sitten opinnäytetyön suunnitelmien uudelleen organisoinnin, ideapaperin luonnostelun ja hahmottelun merkeissä. Illalla pidimme kokousta hostellin henkilökunnan kanssa Charlesin johtaessa puhetta. Olemme toki pääsiäisen aikaan yrittäneet päästä läheisen katolisen kirkon messuun jo kahtena aamuna siinä onnistumatta, sillä messua ei vaan ole ollut. Olemme kyllä rauhoittuneet muutenkin…
Maanantai onkin sitten aamiaisen jälkeen ollut kirkasta ja lämmintä. Menimme pyörällä rannalle ja vietimme aamupäivän kalastajien kanssa yhtä köyttä vetäen. Mielenkiintoinen tapa kalastaa, isolla nuotalla, mutta saalis kokonaisyritykseen nähden oli heillä melko laiha. Iltapäivällä leikitimme naapuruston lapsia hyppäämällä narua. Annoimme lapsienkin toki hypätä välillä ;)
ti 10.4.
Aamiaisen jälkeen reput selkään ja opiskelijatapaamiseen. Pyöräilimme oikein reippaasti isojen reppujen ja kantamusten kanssa. Veimme mukanamme materiaaleja opiskelijoille sekä toukokuussa olevaan lastenpäivätapahtumaan. Tärkein menetelmävälinehän (materiaalipankki) meillä kulkee aina mukana – oma korvienväli :) Upea päivä, todella kehittävä: harjoittelua, Pemphero-järjestön ja alueen toimintaa ajatellen. Tapasimme koulutusprojektien opiskelijoita ja vapaaehtoistoimijoita Foon kylässä, Pemphero-järjestön toimistolla, ja päivä oli todella antoisa. Alkuhuipennuksena tapaamiselle oli Malawin kansallislaulu, jonka opiskelijat esittivät konkreettisesti käsi sydämellä, ja ihan siinä herkemmillä ulkomaalaisilla silmä kostui. Saimme yhdessä koulutusprojektin opiskelijoiden ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa koottua hyvän ”koulutuspaketin”, joka edistää ja kehittää heidän toimintaansa sekä osaamistaan. Olimme todella terävinä ja pystyimme hyödyntämään koulutus- ja järjestöosaamistamme kaikkien eduksi :)
Loppuhuipennukseksi tapaamiselle koulutusprojektin opiskelijat olivat valmistelleet meille runoja ja draamaa. Olimme todella yllättyneitä ja otettuja tällaisesta huomioinnista, ja esitykset olivat vielä hyvinkin koskettavia ja aitoja. Lauantaina jälleen tapaamme heidät ja kenties saamme tällöin suunnitelluille toiminnoille konkreettisen aloituksen. Siitä lisää myöhemmin. Ja kuvia myös lisää myöhemmin, parempien yhteyksien ollessa käsillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti