Mangochissa

ti 24.4.
Heti aamusta kiireinen lähtö kohti Mangochia, sillä sovittu kyyti odotti, kuulema. Niinpä taas kävi, että me odotimme sitä eikä se meitä. Pääsimme kuitenkin turvallisesti ja melko nopeasti kaupunkiin ambulanssikyydillä. Ensimmäiseksi menimme leimauttamaan passimme Immigration Officelle, jossa meidän tulee käydä kerran kuukaudessa. Tietysti kymmenien tuhansien pankkiautomaatilta nostot kuuluvat kuvioihimme kaupungissa käydessämme. Polkupyörätaksilla siirryimme sitten kirjakauppaan sijoittamaan rahojamme Pempheron koulutusprojektin opiskelijoiden kirjoihin. 11 opiskelijoiden välttämättä tarvitsemaa kirjaa maksoivat noin 70 euroa. Käsikirjastossa on nyt hyvä alku, mutta kirjastosta puuttuu vielä paljon kirjoja eli vapaaehtoiset sponsoroijat ilmoittautukoot meille.

Nettikahvilassa vierailu ja ostosten tekeminen kuuluvat pakollisiin kaupunkikuvioihin. Torielämä ihastuttaa ja ihmetyttää aina vain uudestaan. Löysimme tällä kertaa erillisen "elintarvikeosaston", jossa myydään lähiruokaa ja aineksia eri muodoissa. Kalatiskit etenkin ovat mielenkiintoisia; kalat on aseteltu taiteellisesti toistensa päälle lomittain ja ristikkäin, mutta jostakin syystä kalat ovat jääneet meiltä ostamatta. Pieni huomio: viime viikolla paketti puurotarvikkeita maksoi 845 Mk, ja tänään 1　195 Mk. Melko reipas hintapolitiikka viikon aikana – vai mitä?

Kaupungista paluu matolalla, kuinkas muuten. Mielenkiintoisin reissu tähän mennessä: auto käynnistettiin joka pysäyksen jälkeen työntämällä ja niitä pysähdyksiä oli aika monta. Lopulta auto hyytyi viitisen kilometriä ennen Lungwenaa. Loppumatkan pääsimme yhdysvaltalaisen missionäärin kyydissä, joka sattui siitä ajamaan ohi. Illalla mietimme sitten kuinkahan ne muut matkalaiset pääsivät jatkamaan matkaa…

Illan pimetessä koimme jälleen jotain uutta. Asuntoomme hyökkäsi jostakin valtaisa määrä pienen pieniä lentäviä hyönteisiä ja niitä oli ihan joka paikassa, paras saalis tähän mennessä. Sinällään harmittomia, mutta aika mielenkiintoinen kokemus.

　

ke 25.4.
Kotipäivä aineistojen ja materiaalien parissa. Akvaariotyöskentelyä. Nursery Schoolissa olimme  tullaan tutuksi -teemalla, josta siirryimme Health Centerin Registration Officerin, Foscon, tapaamiseen.

Iltaa kohti meno vain villiintyi – Riikan kuviot muuttuivat jälleen kerran! Eli ilta meni leppoisasti monien yhteyksien hoitamisessa akselilla Lungewena – Helsinki – Lilongwe – Lungwena. Me naiset hoidimme homman kunnialla kuten pitääkin – "ei mitään hätää, mazungu peruu sujuvasti hotelli- ja taksivaraukset sekä järjestää jatkoyhteydet ja matkaseuraa". Vinkkejä voi tarvittaessa tiedustella mazunguilta :)

Päivän mittaan Tanja selvitteli mahtavan puhelinlaskunsa syntyjä syviä sähköpostitse. Saunalahdella taitaa olla oikein opiskelijaystävälliset hinnat, joten työntekoa on ilmeisesti jatkettava yhä kiihtyvällä sykkeellä Suomeen päästyä, jotta laskut saa maksettua. Päivi sen sijaan on nyt hyvin onnellinen, ettei hänen puhelimensa toimi lainkaan suomalaisella liittymällä.

to 26.4.

Aamiaisen jälkeen kohti Fowon kylää ja sovittua Mbalen kylätapaamista. Päivi lähti reippaalla mielellä rinta tuuheena kohti uusia seikkailuja, mutta polkupyörä yllätti jälleen, rengasrikolla tällä kertaa. Paikallinen polkupyöräfiksaamo ei pystynyt paikkaamaan kestävästi renkaan sisäkumia, vaan jouduimme turvautumaan taksikuljetukseen.
Polkupyörätaksikuljetukseen. Matka taittui mukavasti siis polkupyörien takaritseillä maisemia ihaillen. Yhteisöpuutarhavierailu Mbalen kylässä oli antoisa ja toivoa antava Pempheron Youth -ryhmän toiminnan tilanteesta. Puutarhat olivat hyvin hoidettuja sekä ihmiset ystävällisiä ja vilpittömän onnellisia meidän vierailustamme ja heidän kyläänsä tutustumisesta. Samalla reissulla päätimme käydä katsomassa virtahepoja, mutta näimme vain niiden piilopaikat lake Malawin rantakaislikossa. Toisaalta voi olla hyväkin, että ne eivät rynnistelleet meitä kohti, koska vene, jolla olimme liikkeellä oli vähän heppoinen ja siinä oli jo valmiiksi hieman vettä pohjalla...

Illalla pelasimme jalkapalloa sekajoukkueilla, tai oikeammin tytöt vs pojat kokoonpanoilla. Mukava ja spontaani tuokio lasten ja heidän huoltajiensa kanssa. Meillä oli paljon yleisöä, joka koostui pääasiassa äideistä ja odottavista äideistä, jotka siirtyivät katsomaan pelaamistamme, kun tytötkin pääsivät mukaan. Pelikentän vieressä on Lungwenan terveysasema, ja osa naisista on siellä odottamassa synnytyksen alkamista, joten pelaamaan asti he eivät tulleet.

Takulandirani ku Malawi, Riikka!