Maanantaina hyvästelimme Lungwenan (ainakin toistaiseksi) ja rantauduimme Mangochiin. Mangochin hostellissa meitä osattiin jo odottaa, vaikka emme olleet itse saaneet yhteyttä hostellin johtajaan – asioilla on tapana järjestyä :) Kiersimme Mangochin nähtävyydet, Lake Malawi museon ja Queen Victoria Clock Tower (rakennettu 1903) kellotornin. Kävimme syömässä hienosti Villa Tafikassa ja nautimme janonuomana Kuche Kuchet. Illalla suunnittelimme tulevan viikon ohjelmaa ja ostimme tuoreet aamupalatarvikkeet torilta.
Tiistai-aamu
valkeni aurinkoisissa ja odottavissa tunnelmissa. Riikka pakkasi matkaansa
kaikki pakaasinsa, koska alkuperäissuunnitelman mukaan hän olisi lähtenyt
Zombasta Lilongween… Toisin kuitenkin kävi, kuten tarina myöhemmin kertoo. Matkasimme
iloisena joukkona sairaalan porteista ulos, ja ehdimme kävellä vain hetken
matkaa, kun minibussista vedettiin mazungut kyytiin. Mangochi – Liwonde
1 500 Mk kolmelta, nykykurssilla noin 5 euroa, ei paha. Matka taittui
alkutoripyörähdysten jälkeen joutuisasti, noin 110 km:n tuntinopeudella (matka
noin 75 km). Eli paikkansa pitää kolmen suurimman riskin kärki Malawissa:
liikenne, aurinko ja seksi. Liwondessa neuvottelimme kuljetusta Chinguni Hills
Lodge majoituspaikkaan, mutta monien yritysten ja selvitystemme jälkeen
paljastui, että kyseinen yritys on naulannut ovensa kiinni meidän Malawi-kirjan
ilmestymisen jälkeen (kuitenkin 2010 ilmestynyt kirja…) Mutta ei hätää, sama yrittäjä
pyörittää nykyään Bushman’s Baobabs elämysmatkailupaikkaa. Menimme sinne polkupyörätaksilla,
matkalla ylitimme myös VR:n yhteydet. Ah, niin tuttua ja turvallista! Malawiin
matkaavat: kuulkaapas, etsikää käsiinne The Eye, sieltä löytyvät ajantasaiset
majoitus- ym. vaihtoehdot. The Eyen löysimme vasta tuolta Bushmanilta. Tiistaina
pääsimme heti kättelyssä jo autosafarille englantilaisen turistiryhmän kanssa,
jossa bongasimme elefantteja, impaloita, apinoita, vesipuhveleita, pahkasikoja,
erilaisia lintuja ja nautimme kauniista luontomaisemasta ja auringonlaskusta
Shire-joella. Krokotiileja emme tavanneet.
Keskiviikkona
pääsimme nauttimaan hyvän ja monipuolisen aamiaisen, paras tähän mennessä, ja valmistautumaan
illalla sopimaamme kanoottiretkeä varten.
Yö muuten nukuttiin jotenkin (paitsi Riikka loistavasti), virtahepojen
ääniä kuunnellen. Niitä liikkuu yöllä Bushman’s Baobabsin alueella rakennusten
lähettyvillä :) Upea elämys vesillä, pääsimme näkemään kaikkia
samoja eläimiä kuin edellispäivänäkin ja lisäksi vesikasveja ja -kukkia SEKÄ
virtahepoja. Melkoinen ilmestys on tuo luontokappale – ja vaarallinen.
Päivällinen kolmen ruokalajin yhdistelmänä hollantilaisten turistien tullessa
vahvistuksiksi päivällispöytäämme. Suomi, Englanti ja Hollanti.
Torstaina
aamiaisen jälkeen kuljetus talon puolesta Liwonden bussiasemalle, kohtuullista
korvausta vastaan, ja Zombaan. Mazunguilta 2 000 Mk. Voihan mazungu, reipasta
menoa ja elämäniloa :) Zombassa vähän aikaa huuhailtuamme meille
tultiin tarjoamaan taksipalvelua, jonka hyväksyimme lyhyen hintaneuvottelun
jälkeen. Metrosta ruokaostokset ja eikun kohti Trout Farm majoitustiloja.
Taksikuskimme osoittautui entiseksi Zomba Plateau alueen oppaaksi, ja hän
kertoili meille alueen nähtävyyksistä ja patikointimahdollisuuksista
mielellään. Melkein perille asti päästyämme taksista loppui polttoaine, joten
eikun auto ympäri ja tankkaamaan serpentiinitietä pitkin takaisin alas. Tankkauspiste
oli Malawin puolustusvoimien alueella (isännän kanisteri) ja näimme samalla
sotilastukikohdan elämää. JA paidan Suomi-tekstillä ja Suomen lipun väreillä
pienen pojan päällä sotilastukikohdan alueella. Sekä pääsimme näkemään myös
edesmenneen presidentin his excellency Bingu Wa Mutharikan puolison palatsia
puolustusvoimien alueen läheisyydessä. Mielenkiintoinen kokemus tuo
aluevierailu! Illalla kävimme syömässä Sunbird Ku Chawe hotellissa ja
neuvottelimme uusia hintoja matkamuistoille tienvarren kaupustelijoiden kanssa.
Yön vietimme noin 1 800 m merenpinnan yläpuolella. Ilmasto oli koste ja
viileähkö. Emme olleet osanneet varustautua oikein kyseiseen ilmastoon, eli
meiltä puuttuivat tarpeeksi lämpimät vaatteet.
Perjantaina
aamiaisen jälkeen lähdimme patikoimaan ja kävimme ihastelemassa muun muassa
William’s Falls putoukset. Patikoinnin jälkeen pakkasimme tavaramme, soitimme
taksiystävällemme ja päätimme lähteä kotiin, tai siis Mangochiin. Odotimme
Zombaan neljättä suomalaisvahvistusta, mutta hän ei päässytkään valitettavasti
tulemaan, joten päätimme suunnata suoralla yhteydellä Mangochin hostelliin.
Taksi Zomban keskustasta kaupan
kautta Trout Farm majoituspaikkaan 4 500 Mk (noin 8 km ja 15 euroa) ja
paluu saman verran. Minibussikuljetus Zombasta Mangochiin
4 500 Mk (noin 125 km). Matka oli vauhdikas, minibussissa oli tiivis
tunnelma ja iskarit koetuksella (tai niitä ei siis tainnut autossa enää olla…).
Mazungut olivat loppumatkasta vahvasti edustettuina, sillä saimme mukaamme myös
sveitsiläiset Liwondesta Mangochiin asti. Sveitsiläispariskunta oli meille
tuttu entuudestaan, sillä he majoittuivat toisen keskiviikon ja torstain
välisen yön kanssamme ”Puskajussin majatalossa”.
Lauantaina aamusta pyykkihuoltoa (eli uusi loundry girl) ja Emman luo vieraisille. Mazungut olivat torilla ja hyvin väsyneitä iltapäivästä alkaen. PAITSI Riikka. Tanja ja Päivi alkavat hieman jo hyytyä, liekö vika ravitsevassa ja monipuolisessa ruuassa (chicken & rice tai rice & chicken), joten kotijoukoille tiedoksi, ettei suosio ole suurta, jos kyseisiä ruokia ensimmäisten viikkojen aikana menusta löytyy. Samaan sarjaan listataan myös kananmuna eri muodoissaan, upporasvassa paistetut perunat sekä banaanit. Niitä olemme saaneet täällä nauttia riittävästi. Toisin on ollut nukkumisen laita…
ÄITIENPÄIVÄ
Sunnuntaina
Emman luo aamukahville ja testaamaan taas pyykkihuollon toimivuutta. Emman
luona olemme myös päässeet apinoiden maailmaan, hänen majoituspaikassaan apinat
ovat joskus jopa oven takana odottamassa sisälle pyytämistä ”odi – odini”. Äitienpäivälounaan
söimme Welli Villen naapurissa olevassa the Canoe Ice Cream Den baarissa, jossa
ei muuten saa jäätelöä… (ice cream = jäätelö) Päivällä jaloittelua torilla ja
Riikan tuunaamista takaisin Riikaksi. Riikka siirtyy huomenna Malawin
pääkaupunkiin Lilongween ja tiistaina, ainakin alkuperäisidean mukaan, alkaa hänen
paluumatkansa Lilongwen kentältä kohti Helsinki-Vantaan lentoasemaa. Meitä
syödään joka päivä, Riikka johtaa tilastoja, vaikkei ole täällä pisimpään
ollutkaan… kutiavia paukamia löytyy aina vaan uusia.
Pps.
Olemme muuten
parin päivän ajan saaneet nauttia kuumista suihkuista, hot showereista
kirjaimellisesti. Mangochin hostellissa tällainen ylellisyys toimii! Ja emme ole pystyneet
ottamaan rajatonta rusketusta, tai edes sinne päin, kun täälläpäin mualimmoo on
kohteliasta kulttuurisesti sopivvoo pittee polovet piilossa…. Elikkäs ollaan
oltu lähestulkoon aina nilkkapituisissa kostuumeissa ulkosalla.Ppps.
Euron kurssi on meille nyt edullinen, aiemmin saimme eurolla noin 210 Mk ja nyt sentään jo noin 340 mk. Ihan tuollaisena hintavertailuna tuo meidän trion kahden yön retkuilu kaikkinensa noin 340 euroa. Ei paha!
Alla Bawo-pelin tunnelmissa :)



Pitkästä aikaa lukemassa blogianne - kylmänväreet kulkivat selässä - niin mukavia kokemuksia antoi jo pelkkä lukeminen, saati sitten kokeminen! Antoisaa loppureissua!
VastaaPoistaP.S. Kamut lähti tänään opintomatkalle.
Riitta
Kiitos! ja antoisaa Viron reissua teille sinne pohjolaan. Täällä ollaan saatu nauttia lämpimästä säästä, ehkä hieman liiankin lämpimästä. Mutta ei valiteta, sillä Suomessa tällaisia kelejä tuskin on kesälläkään? Nähdään kesäkuussa, ei mitään hätää...;)Tanja ja Päivi
VastaaPoistaTämä tyttö ehjänä kotimaan tantereella, kyllä ne kunnon lääkkeet pelastaa matkan kun matkan!
VastaaPoistaVähän työkiireet helpotti tässä niin pääsin taas lukemaan blogianne. Harmi kun ei tullut tuosta Chinguni hills/Bushman's Baobab-jutusta puhetta! Mutta hauska on Bushman's Baobab myös, todella puskassa:) Hyvinkö kanootti kulki siellä? Meillä oli vesi niin matalalla, että oltiin vesikasveissa kiinni koko ajan.
VastaaPoistaHyvä muuten ettei sitä jätskiä löytynyt! Mä oon yhden ainoon kerran syönyt Mangochissa jätskiä (eiku kaks kertaa, mut toinen oli itsetehtyä 100v vanhalla jätskikoneella), siellä robotin vieressä päätien varrella. Tuloksena kuumetta ja ripulia.
Ja kiva kun pääsitte meidän vierastalolla käymään! Sinne mä suuntaan taas heinäkuussa:)
P.S. "Syötiin hienosti Villa Tafikassa" - hih!
Sie jo heinäkuussa suuntaat tänne - taatusti tarkenet, jos talvi on silloin yhtä viileää kuin nyt ;)
PoistaVesikasvillisuus ei ollut meissä, tai kanootissa, kiinni koko aikaa, vesi oli sopivan korkealla. Muutoinkin "Puskajussin majatalossa" vierailu oli mielenkiintoinen ja antoisa.
Teillä on vierastalolla hyvä kokki, ollaan nyt nautittu muutakin kuin rasvaupotettuja ruokia suurella riemulla viikon verran.